You are currently viewing Ahvenen jigikalastuksen kulta-aika lähenee | Lue ajankohtaiset vinkit

Ahvenen jigikalastuksen kulta-aika lähenee | Lue ajankohtaiset vinkit

  • Artikkelin kategoria:Kalastus

Ahvenen jigikalastuksen kulta-aika lähenee | Lue ajankohtaiset vinkit

Syys- ja Lokakuu ovat monelle ahvenen jigikalastajalle kalastuskauden huippuaikaa. Vedet alkavat pikkuhiljaa viilenemään ja ahvenet aloittavat tankkaamisen kohti talvea. Mikäli jigikalastus ei ole sinulle vielä tuttua niin käy lukemassa meidän tuottama opas jigikalastukseen. Sieltä löytyvien oppaiden ja vinkkien avustuksella pääset varmasti nauttimaan Syys- ja Lokakuun antimista ahvenenkalastuksen suhteen.


Ahvenen herkkua ovat pikkukalat – Käytä tätä hyödyksesi jigiä valitessa

Alkusyksystä satunnaisia parveja saattaa vielä löytyä hieman matalammastakin vedestä, mutta pikkuhiljaa valtaosa ahvenista alkaa siirtymään selkävesille syöttikalan perään. Etenkin isommat “pannukarkeat” ahvenet lähtevät jo hyvissä ajoin ajamaan pientä kalaa syvemmille vesille. Hyvin pitkälti ahvenet tavoittaa 5-8 metrin vesialueilta ja erityisen hyviä paikkoja ovat syvien selkävesien läheisyydessä olevat pakat.

Kuhat ja hauet saalistavat myös hyvin pitkälti samoissa paikoissa, kuin ahven joten kannattaa varautua myös hienoihin sivuosumiin.

Ahven tosiaan tankkaa kohti talvea ja ajaa aktiivisesti pikkukalaparveja. Kannattaa siis kokeilla paljon erilaisia pikkukalaa imitoivia jigejä. Kuore- ja muikkupitoisissa vesissä kannattaa käyttää hieman matalaprofiilisempia jigejä, jotka värikartaltaan imitoivat edellä mainittuja kaloja. Mikäli vesistössä on paljon särkeä tai muita korkeaselkäisiä särkikaloja niin kannattaa kokeilla hieman korkeaprofiilisempia jigejä, lapiopyrstölliset ovat esimerkiksi oikein hyvä valinta. Ärsyvärejäkään ei pidä jättää kuitenkaan kokonaan huomioimatta, sillä nämä voivat herättää hyvinkin aktiivisesti ahventen huomion poikkeamalla muusta saalisparvesta. Jigien tuunaus on myös erittäin tehokas keino, kun käytetään luonnollisia jigejä syöttikalan seassa. Esimerkiksi pieni punainen piirto kuvitellun kiduskannen kohdalle saa jigin imitoimaan haavoittunutta syöttikalaa. Myöskin jigin vatsapuolelle voi kokeilla esimerkiksi värjätä oranssia tai punaista, jolloin jigi saadaan imitoimaan mätiä kantavaa muikkua.

Ei myöskään kannata kaihtaa isompien jigien kokeilemista ahvenenkaan kanssa. Etenkin syöttikalaparven seasta jigatessa välillä tarvitaan, jotain jolla erottua selkeästi luonnollisen kalan seasta. Näissä tilanteissa huomattavasti suurempi jigi voi tehdä suurenkin vaikutuksen. Samoin suurten ahvenparvien seasta saattaa välillä oikein isollakin jigillä saada houkuteltua isoimmat yksilöt perään ja koukun päähän.

Syöntiajat sekä kalan aktiivisuus voi vaihtua todella nopeasti

Alkusyksystä aikaiset aamut sekä auringonlaskun säestämät illat voivat osoittautua otollisiksi hetkiksi jigikalastaa ahventa. Syöttikala on erittäin aktiivista aamuisin sekä iltaisin, joka aktivoittaa myös saalistavaa kalaa. Päivät alkavat lyhenemään kuitenkin hyvin nopeasti mitä pidemmälle Lokakuuta siirrytään, jolloin otollisimpia aikoja ovat valoisat kellonajat.

Vähäisempi valonmäärä peilautuu myös ahventen käytösteen ja erityisesti Lokakuun loppupäässä ahvenet voivat ajautua hyvinkin valikoiviksi. Silloin, kun ahven rupeaa selkeästi passivoitumaan niin kannattaa ruveta käyttämään hieman normaalia kevyempää jigipäätä sekä passiivisempaa uittoa. Myös erilaiset jigaus- sekä rigaustekniikat voivat tuoda helpotusta vaikeisiin hetkiin. Erityisesti Dropshot-jigaus tai cheburashka-rigaus voivat olla vaikeiden päivien pelastajat.

Lisää eri jigirigauksista pääset lukemaan tästä linkistä


Jarno Kangas, somevaikuttaja / Blogikirjoittaja