Mitä on jigikalastus

Jigikalastus on kalastusmuoto, joka on lähtöisin noin 1980-luvulta, mutta vasta 2000 luvun puolella on se ruvennut keräämään laajemmin kalastajien mielenkiinnon. Vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana jigikalastus on kuitenkin lyönyt itsensä niin sanotusti läpi ja tavoittanut passiivisemmatkin harrastekalastajat. Silti edelleen ollaan vielä siinä tilanteessa, että on suuri määrä kalastajia joille jigikalastus on täysin vieras viehekalastustapa. Näin kalastustarvikemyyjänä törmää edelleen viikottain kysymyksiin “millainen jigipää näissä jigeissä kuuluu olla“, “miten tätä jigiä uitetaan” “millaisen vavan tarvitsen jigikalastukseen” ja “mitä eroa on näillä erilaisilla jigeillä“. Näihin kaikkiin annetaan vastaus tässä kalastusvinkit-artikkelissa sekä kattavasti paljon muuta oleellista tietoa, jotta kaikki tieto olisi saatavilla yhden sivun alla.

---

Vapaa hankkiessa monella on päällimäisenä ajatuksena, että haluttaisiin yleinen jigikalastusvapa jolla kalastettaisiin niin ahvenet, hauet kuin kuhatkin. Yleisjigivapa on hieman hankala määritelmä, sillä jokainen kala käyttäytyy eri tavoilla ja myös vavat ovat suunniteltu tätä varten. Esimerkiksi kuhaa on hieman hankalempi kalastaa herkällä ahvenvavalla, sillä kuha on luuleukainen kala eikä herkällä kärkitoimisella vavalla saa tarpeeksi voimaa vastaiskuun jolloin tärpit saattavat jäädä vain tärpeiksi. Puolestaan puolitoimisella ja hieman jäykemmällä kuhavavalla ahventa jigatessa tunto kärsii sekä, kun vapa ei ole kärjestä herkkä niin ahvenen tirrittäessä repii se joko suunsa tai pääsee irti jigistä. Vavan pituus on pitkälti kalastajan omista mieltymyksistä kiinni, mutta vavan toiminnalla on isompi merkitys eri kaloja kalastaessa.

Vavoissa on lisäksi myös paljon niin sanottuja makukysymyksiä. Osa tykkää korkkikahvoista ja osa ei, toiset tykkää kevyemmistä vavoista, mutta jotkut taas pitävät hieman painavammista vavoista. Jigivavoissa itse keskitän aina huomion siihen, että vapa olisi mahdollisimman kevyt ja se olisi fast tai extra-fast toiminen. Suosin myös, että takakahva olisi hieman normaalia lyhyempi ja silompi. Hauki- sekä kuhavavoissa puolestaan suosion medium tai moderate-fast vapoja, joissa on hieman jämäkämpi takakahva. Tämän avulla vastaiskuihin ja väsytyksiin saadaan takakahvan avulla enemmän vääntöä.

• Ahvenjigivapa – Pituudeltaan 160cm – 220cm oleva kärkitoiminen vapa, joka on selkeästi pehmeämpi. Perinteisen ahvenjigivavan viehesuositus pyörii noin 5-20g tietämillä, mutta lisätuntumaa sekä herkkyyttä hakiessa voi suunnata katseet myös 3-15g viehesuosituksesta aina alle 10g viehesuosituksen Ultra Light-vapoihin.
• Kuhajigivapa – 170cm – 240cm pitkä puolitoiminen vapa, jossa riittää jäykkyyttä isommallekin kuhalle. Viehesuositus kuhajigivavassa on hyvin pitkälti up to 35g. Valtaosassa kuhajigivavoista viehesuositus on n. 10-30g.
• Haukijigivapa – 190-240cm pitkä vapa, joka olisi tunnokas mutta samalla myös jämäkkä sekä voimakas. Viehesuositus määräytyy heitettävien haukikumien perusteella. Monissa haukivavoissa viehesuositus on kuitenkin määritelty “up to” merkinnällä, joka määrittää vain heitettävän vieheen painon ylärajan. Up to 90g merkatulla haukivavalla saa kattavasti pelivaraa erikokoisille vieheille.

Pelkästään jigikäyttöön tuleva vavan aihioa saa olla 1/3 osa toiminen eli todella kärkitoiminen vapa. Tällä saadaan napakat heitot ja ennen kaikkea nopeat vastaiskut millä tartutetaan kala jigiin tärpin jälkeen. Aihio saa olla suhteellisen kevyt ja kärjestä pehmeä jotta saadaan paljon rimpuileva ja päristelevä ahven pysymään siiman päässä veneeseen asti.

Vavan painolla ei ole niin suurta merkitystä kunhan se on hyvin tasapainossa. Esimerkiksi todella kevyt vapa mikä on huonosti tasapainossa on raskaampi käyttää kuin painavampi vapa missä on hyvä tasapainopiste. Takakahvan pituus on paljon kalastajan omasta mieltymyksestä kiinni, mutta perinteisen jigivavan kahva menee 25-30 sentin väliin. Jos vapa tuntuu kärkipainoiselta niin pienen painon lisääminen vavan takakahvaan auttaa muuttamaan painopistettä parempaan suuntaan.

Ahvenvavan pituus saa olla noin 6″-7″ jalkaa pitkä. Tämän pituisella vavalla saadaan pidettyä vavan paino kurissa sekä mukavan pitkiä heittoja, sekä vähän pidemmillä aihioilla kala tuntuu mukavalta siiman päässä.

Meidän vapasarjasta Ruthless Rods Perch on loistava valinta ahvenenjigaukseen. Siitä löytyy nämä kaikki yllä mainitut speksit ja toiminnot.

Joonas Väntti – Ruthless Fishing

Nykyaikana keloja on oikeastaan kahdenlaisia, avokelat sekä hyrräkelat. Toki umpikelojakin löytyy, mutta niissä ei ole oikeastaan mitään ominaisuuksia, jotka kiilaisivat hyrrä- tai avokelojen edelle. Lisäksi umpikeloja löytyy myynnistä uutena hyvin rajallisesti. Ahventa kalastaessa kelaksi soveltuu parhaiten mahdollisimman kevyt avokela, jossa tärkeää on takaliikkeetön kampi jotta kalastustuntuma pysyisi mahdollisimman hyvänä. Nopeasta välityksestä avokelassa on myös hyötyä jigikalastuksessa. Moni suosii ahvenen sekä kuhan jigikalastuksessa avokelaa sen helppoutensa vuoksi. Avokeloissa on myös pääosin erittäin tasainen jarru. Avokeloissa on myös vähäisempi huollontarve, kuin hyrräkeloissa sekä nykyaikana avokeloissakin on jo saatavilla erittäin kevyitä malleja, jotka soveltuvat loistavasti jigikalastukseen.

Hauen jigikalastukseen puolestaan hyrräkela on parempi vaihtoehto. Sen heittokontrolli– sekä tarkkuus ovat avokelaa parempia ja on lähestulkoon ehdoton kun heitetään raskaampia vieheitä. Hyrräkelassa heittoa ei tarvitse hallita etusormella, kuten avokelalla jolloin raskaiden vieheiden pitkäaikaisen heittelyn jälkeen saattaa olla nahat niin sanotusti rullalla. Moni kokeneempi kalastaja käyttää hyrräkelaa myös kevyemmässä kalastuksessa, sillä hyrräkelojen kehittymisen myötä tarjolla on myös erittäin kevyitä hyrräkeloja jotka ovat kevyempiä avokelojakin kevyempiä ja joilla pienimmätkin jigipäät lentävät vaivatta. Hyrräkelalla heittäminen on myös loppujen lopuksi yllättävän nopeasti opittavissa.

• Avokela ahvenelle – Kokoluokka 500-1500
• Avokela kuhalle – Kokoluokka 1500 – 2500
• Avokela hauelle – Kokoluokka 2500 ja siitä ylöspäin

Hyrräkelan valinta:

Ahvenen ja kuhan jigaukseen soveltuvat samat kelat. Kevyillä vieheillä kalastaessa hyrräkelaan kannattaa satsata euroja enemmän jotta heittäminen on mukavaa, halvimmat alle 100€ hyrräkelat kannattaa jättää kaupanhyllylle jos tarkoitus on kalastaa suhteellisen kevyillä alle 15g vieheillä.

Hyrräkelaksi kannattaa valita matalaprofiilinen 70 – 100 kokoluokan mahdollisimman matalalla puolalla varustettu kela. Matalapuolaiset on herkempiä pyörimään heitossa kuin syvät puolat ja soveltuu näin paremmin kevyiden vieheiden heittämiseen. Kela voi olla magneetti tai keskipakojarrulla varustettu molemmat toimivat hyvin.

Jos etsii esimerkiksi hyvää yleishyrräkelaa ahvenen, kuhan tai kevyeeseen hauenkalastukseen niin Abu Garcia Salty Stage on hyvä valinta tähän hommaan. Kelan mukana tulee matala “finesse” puola ahvenelle sekä kuhalle ja syvempi puola paksummille siimoille esimerkiksi kevyeen hauenkalastukseen tai isojen kuhien kalastukseen live luotaimen avulla.

Kun vieheet painavat yli 100g hauenkalastukseen kannattaa valita 200-300 kokoluokan hyrräkela. Tämä voi olla joko matalaprofiilinen tai pyöreäpäätyinen kela.

Joonas Väntti – Ruthless Fishing

---

Siimaksi jigikalastukseen kannattaa valita ehdottomasti kuitusiima. Mielellään kahdeksan säikeinen ja mahdollisimman näkyvä, esimerkiksi fluorivihreä, fluorikeltainen tai oranssi. Tällöin kun siima on näkyvä on siitä helpompi lukea kalojen tärpit. Myöskin kun viehe laskeutuu pohjaan niin samalla siima laskeutuu veden päälle, jolloin myös siimasta on helpommin erotettavissa milloin viehe on pohjalinjassa. Kuitusiima on venymätöntä siimaa, jonka vuoksi kalastustuntuma on parempi sekä kalan tartutus tehokkaampaa. Mitä ohuempaa siima on sitä paremmin se leikkaa vettä sekä tuulisella säällä tuulipussi on pienempi.

• Kuitusiima ahvenelle – 0,08mm – 0.12mm
• Kuitusiima kuhalle – 0.10mm – 0.16mm
• Kuitusiima hauelle – 0.16mm – 0.28mm

Jigikalastaessa perukkeeksi / tapsiksi kannattaa hyödyntää fluorocarbonia. Fluorocarbon kestää paremmin hankausta kivikoissa sekä ahventa kalastaessa tuo se pientä turvaa kuhien ja haukien varalta. Ahventa kalastaessa ei kuitenkaan voi täysin sokeasti luottaa siihen, että fluorocarbon suojaisi viehemenetyksiltä kuhaen tai hauen osuessa kohdalle. Etenkin ahventa kalastaessa, kun käytetään hieman kevyempiä jigipäitä sekä jigejä niin ei kannata käyttää liian paksua tapsia sillä silloin se syö vieheen uintia ehkä hieman liikakin. Tapsin pituus on pitkälti makuasia, mutta yleinen ohje tapsin pituudeksi on 30cm – 150cm. Itse mittaan tapsit aina sattumanvaraisesti hieman yli hartialeveyden mitalta.

Fluorocarbonin ja kuitusiiman yhdistämiseen käytän ” tattisolmua”. Tämä tattisolmu mahdollistaa pidempien perukkeiden käyttämisen. Tämä solmu kulkee hyvin vaparenkaiden läpi. Pidemmät perukkeet korostuvat erityisesti kun kalastetaan todella kirkkaissa vesissä esimerkiksi ahventa. Näin saadaan näkymättömyyttä pidemmältä matkalta vieheen eteen. Sekä pidempi peruke estää siiman katkeamisen pohjasta löytyvien kivien ja muiden terävien esineiden takia.

Joonas Väntti – Ruthless Fishing

• Fluorocarbonin paksuus ahvenelle – 0,20mm – 0,40mm
• Fluorocarbonin paksuus kuhalle – 0,35mm – 0.60mm
• Fluorocarbonin paksuus hauelle – 0,90mm – +1mm

Lisäksi tapsiin tai siimaan laitetaan lukko mihin jigipää kiinnitetään. Monet suosivat kiepsautettavaa lukkoa, jonka kanssa vieheen vaihto käy hetkessä. Mikäli lukko liitetään suoraan kuitusiimaan voidaan käyttää esimerkiksi palomar-solmua ja puolestaan fluorocarboniin tai monofiiliin solmitaessa voi käyttää esimerkiksi unisolmua. Pienille jigipäille sekä microjigaukseen soveltuu S-koon lukko, M-koko puolestaan sopii lähestulkoon kaikille jigeille. L-kokoista lukkoa voi käyttää painavemmille sekä isommille jigipäille esimerkiksi kuhan jigauksessa. Hauen jigikalastuksessa puolestaan kannattaa ennemmin käyttää vahvoja “stay-lock” mallisia lukkoja.

Lukkona fluorocarbonin päässä käytän pyöräytettävää Ruthless Rapid Lockia M kokoisena. Se on todella yksinkertainen käyttää ja siihen on nopea kiepsauttaa uusi jigi kun niitä vaihdetaan paljon vesillä.

Jos heittää pyöriviä vieheitä niin leikarilla varustettu lukko on hyvä olla koska se estää siiman kiertymistä. Tai toinen vaihtoehto on liittää kuitusiima ja fluorocarbon pienellä leikarilla, mutta tekee sen verran lyhyen fluorocarbonperukkeesta jotta ei kelaa leikaria kärkirenkaasta sisään. Tämä saattaa rikkoa herkästi keraamisen kärkirenkaan.

Joonas Väntti – Ruthless Fishing

---

Oikean jigipään valinta on yksi merkittävimmistä tekijöistä jigikalastuksessa. Samalla myös yksi yleisimpiä kysyttäjä kysymyksiä jigikalastuksen kohdalla onkin, että minkä painoisen jigipään valitsen tai minkäkokoisella koukulla sen pitäisi olla? Jigipäällä on olennainen vaikutus itse jigin uintiin sekä jigipäätä valittaessa pitää ottaa myös huomioon veden syvyys, kalastettavan veden virtaukset- sekä lämpötila sekä tuuli. Lämpöisessä vedessä voidaan käyttää hieman normaalia painavampaa jigipäätä sekä kokeilla hieman agressiivisempaa uittoa. Kylmällä vedellä ja loppukaudesta puolestaan voi käyttää hieman kevyempiä jigipäitä, kun ahvenet alkavat hieman passivoitumaan. Virtaavassa vedessä puolestaan voidaan käyttää huomattavastikin painavampaa jigipäätä.

Meidän valikoimastamme löydät Slim Keeper, Tungsten Slim Keeper sekä Stand Up jigipäät.

Ruthless Slim Keeper -jigipää mahdollistaa nerokkaan “kiipperinsä” ansiosta myös pienikokoisten sekä kapearunkoisten jigien pujottamisen jigipäähän ilman, että jigi rikkoontuu. Slim Keeper pitää muotoilunsa ja materiaalinsa ansiosta jigin tiukasti paikallaan kalastettaessa. “Kiipperi” ei revi jigiä rikki myöskään sitä vaihdettaessa, vaan koukusta pois otettu jigi pysyy edelleen täysin käyttökelpoisena. Volframista valmistettavat

Ruthless Tungsten Slim Keeper -jigipäät tarjoavat jigikalastajalle parhaimman mahdollisen tuntuman vieheeseen. Volframi on 70%:ia tiheämpää materiaalia kuin lyijy, ja se vajoaa vedessä huomattavasti lyijyä nopeammin. Volframista valmistetulla jigipäällä kalastettaessa käytettävä painopää voi olla merkittävästi kevyempi ja pienikokoisempi lyijystä valmistettuun painopäähän verrattuna. Volframi on erittäin kovaa materiaalia lyijyyn verrattuna, ja tarjoaa kalastajalle ennen näkemättömän tuntuman sekä vieheeseen että kalastettavan alueen pohjarakenteeseen. Pienen kokonsa ansiosta volframijigipäät sopivat erinomaisesti käytettäväksi solakkarunkoisten jigien kanssa. Volframi on niin ikää ympäristöystävällinen materiaali, eikä liukene veteen kuten lyijy.

Ruthless Stand Up Jig Head mullistaa jigikalastuksen tehokkuuden ahvenen ja kuhan kalastuksessa!! Petokala nappaa jigiin lähes poikkeuksetta juuri ennen kuin se saavuttaa pohjalinjan. Jigin osuessa pohjaan, tavallisen pyöreän jigipään kalastusteho häviää jigin kaatuessa. Ruthless Stand Up Jig Headin erikoismuotoiltu pää pitää jigin pystyasennossa myös pohjakosketuksen jälkeen. Tällöin jigi kalastaa erittäin tehokkaasti myös saavutettuaan pohjan eli juuri siellä, missä petokalat saalistavat!!

Seuraavalla taulukolla valitset vieheeseesi sopivan jigipään

Veden Syvyys	Paino
1m	3g
2m	4-5-6g
3m	5-6-7g
4m	7-8-10g
5m	10-12g
6m	10-13-15g
7m	10-13-15g
8m	13-15-17g
9m	13-15-17g
10m	15-17g

---

Seuraavalla taulukolla valitset vieheeseesi sopivan koukkukoon

Jigimalli	Koukkukoko
Small Fish 3cm	#6
Small Fish 5cm	#2
Small Fish 7cm	#1/0 – #2/0
Small Fish 10cm	#2/0
Orka Shad Tail 5.5cm	#4
Orka Shad Tail 7.5cm	#1
Orka Shad Tail 10.5cm	#1/0
Orka Shad 3.5cm	#4
Orka Shad 4.5cm	#2
Orka Shad 5.5cm	#1
Orka Shad 7cm	#1/0
Orka Shad 9cm	#3/0
Orka Shad 11cm	#4/0
Orka Twisting Worms 10cm	#4
Orka Twisting Worms 13cm	#1
Orka Twisting Worms 20cm	#3/0

Kylmään veteen kevyttä jigipäätä, rauhallista uittoa, paikallaan värisyttelyä ja pompottelua. Lämpimään veteen sitten taas isompaa jigipäätä ja nopeeta uittoa.

Mutta yleisesti näitä kaikkia tyylejä ja jigipäiden eri painoja kannattaa kokeilla kelistä ja vedenlämmöistä riippuen. Välillä kesä kuumalla tarvii uittaa pientä jigiä kevyellä jigipäällä rauhassa jotta kala iskee ja välillä taas samassa kohtaan samalla kelillä joutuu uittamaan 15g jigipäätä ja todella nopeasti kelattuna.

Joten etsimällä ja testaamalla erillaisia tyylejä löydät parhaimman kombon siihen hetkeen tai päivään.

Joonas Väntti – Ruthless Fishing

---

Oikean mallisen tai värisen jigin valintaan ei oikeastaan voi antaa suoraa ohjetta sillä oikean jigin valintaan vaikuttaa erittäin moni asia. Onko kyseessä tumma- vai kirkasvetinen järvi, millainen kalakanta järvessä on ja onko siellä syöttikalaa, kuten kuoretta tai muikkua. Myös säällä sekä vuodenajalla on suuri merkitys. Tätä listaa voisi jatkaa vielä tolkuttomiin eri vaikuttajilla. Oikean jigin sekä värin valintaan voi kuitenkin antaa vinkkejä, joita esimerkiksi allekirjoittanut on todennut toimivaksi.

Aloita kalastus n. 5 senttisellä lapiopyrstöisellä jigillä, joka on mahdollisimman luonnollinen. Muikkua sekä kuoretta matkivat jigit ovat yleensä perusvarma väri, jolla lähteä liikenteeseen. Meidän värikartasta löydät esimerkiksi SF45, PJF40 sekä WB värit, jotka matkivat todella paljon luonnollista syöttikalaa. Myöskin ruskean, keltaisen, violetin ja valkoisen sävyt ovat perusvarmoja. Itse aloitan kalastuksen aina hakemalla oikeaa jigimallia ja siirryn vasta sitten oikean värin etsimiseen. Kolme yleisintä jigimallia ovat:

• Lapiopyrstöiset jigit – Kenties eniten käytetty jigimalli, joka toimii niin alkukaudesta, kuin keskikesän helteilläkin
• Sirppipyrstöiset jigit – Sirppimallisen pyrstönsä vuoksi tällä jigimallilla on hieman agressiivisempi uinti, kuin perinteisellä lapiopyrstöisellä jigillä. Lämpöisellä vedellä todella hyvä vaihtoehto, mutta alku- sekä loppukauden kylmemmillä vesillä ei välttämättä niin tehokas.
• V-pyrstöiset jigit – V-pyrstöiset jigit ovat erittäin passiivisen uinnin omaavia jigejä, joita suositaan pääosin vertikaalijigauksessa sekä jigipilkinnässä. Voivat osoittautua myöskin erittäin tehokkaiksi perinteisessä heittojigauksessa sekä ovat erittäin hyvä vaihtoehto käytettäväksi esimerkiksi Stand Up- mallisten jigipäiden kanssa.

Tämän lisäksi markkinoilta löytyy niin toukka- kuin rapujigejäkin, jotka ovat kasvattaneet suosiotaan jigikalastuksen parissa.

Värin valinta kannattaa aloittaa vasta, kun on saanut tapahtumia johonkin tiettyyn jigimalliin. On hyvä kuitenkin muistaa, että jos kaloja ei ole niin tapahtumia ei tule vaikka tarjoaisi mitä viehettä, jonka vuoksi kaikuluotain on ehdoton apu jigikalastuksessa. Kannattaa olla myös ennakkoluuloton jigin värin valinnan suhteen ja kokeilla mitä oudoimpiakin yhdistelmiä. Mikäli se oikea ottiväri löytyy niin pitää myös ottaa huomioon, että ottiväri saattaa vaihtua päivänmittaan useaan otteeseen esimerkiksi sään, tuulen tai kalan aktiivisuuden muuttuessa, joten ei kannata myöskään luottaa liikaa yhteen ottiväriin.

Vieraalla järvellä ensiksi yritetään selvittää mikä on järven syöttikalamassa. Onko se kuore, muikku, särki, ahven tai jotain muuta. Sen mukaan valitaan sitten jigityyppi millä lähdetään testaamaan kalastusta. Esimerkiksi jos syöttikala on suurempaa salakkaa, särkeä tai jotain korkeampi profiilista syöttiä aletaan uittamaan Orka Shad mallin jigejä eri kokoluokissa. Jos vesistössä on taas paljon pienta kuoretta tai muikkua silloin jigiksi kannattaa valita todella kapea runkoinen Orka Small Fish kuolleen uinnin omaava jigi. Tämä jigi on minun suosikkimalli yleisesti järvikalastuksessa. Sitten kolmantena tulee sirppipyrstöinen jigi mikä on jokapaikan höylä. Terhakkaasti tirraava sirppi saattaa olla päivän pelastaja kalastit sitten merellä tai järvellä. Tämä sirppipyrstö on usein minun oma aloitus jigi merellä kalastaessa.

Jigin väriä lähdetään yleensä hakemaan vesistön värin mukaan. Tykkään uittaa tummassa vedessä tummaa jigiä ja kirkkaassa taas vähän vaaleampia ja luomu malleja.

Jos nämä yllämainitut ei taas pelitä niin sitten yritetään lähteä ratkomaan peliä kirkkailla ärsyväreillä. Nämä kirkkaat ärsyvärit on usein esimerksi kuhan mieleen.

Joonas Väntti – Ruthless Fishing

Jigikalastuksesta puhuttaessa moni mieltää jigikalastuksen perinteiseen heittojigaukseen, joka onkin jigikalastustekniikoista ylivoimaisesti suosituin. Jigikalastus kuitenkin pitää sisällään perinteisen heittojigauksen lisäksi monta muuta eri jigaustekniikkaa, jotka käsittelemme seuraavaksi lyhyesti.

Heittojigaus

Perinteisessä heittojigauksessa kalastus tapahtuu pohjasta tai välivedestä ja kohdekaloina ovat ahven, kuha sekä hauki. Pääsääntöisesti heittojigaus tapahtuu ankkuroidusta veneestä tai rannalta heittäen. Virtaavassakin vedessä heittojigaus onnistuu, mutta hankalien pohjamuotojen vuoksi saattaa virtavedessä heittojigaaminen tuoda mukanaan useampia viehemenetyksiä. Itse tekniikka perustuu siihen, että jigi lasketaan pohjaan tai väliveteen, jonka jälkeen kaloja houkutellaan erilaisilla kelaus tai vapauitto tekniikoilla. Mitään varsinaista oikeaa tekniikkaa ei ole vaan jokainen voi kalastaa täysin oman makunsa mukaisesti. Itse käytän hyvin usein tekniikkaa, jossa

• Odotan jigin vajoavan pohjaan, jonka jälkeen teen kelalla 2-3 kierroksen nopeita kelauksia ja odotan, että jigi vajoaa hieman alemmas, jonka jälkeen kelaan taas 2-3 kierrosta. Tämä jatkuu aina siihen saakka kunnes viehe on veneessä.
• Odotan jigin vajoavan pohjaan, jonka jälkeen teen vavalla muutamia “nypytyksiä” lähellä pohjalinjaa ja tämän jälkeen kelaan löysät siimat pois ja jatkan jälleen nypyttämistä lähellä pohjaa. Saatan toistaa tätä aina siihen saakka, että viehe on veneessä tai saatan välissä tehdä kelalla 2-3 kierroksen kelauksia, jolloin saan jigiä hieman ylemmäs pohjalinjasta.

Microjigaus

Microjigaus perustuu hyvin pitkälti perinteiseen heittojigaukseen, mutta on erityisen miellyttävä jigaustekniikka silloin, kun kohdekalat ovat matalassa vedessä. Microjigauksessa käytettävät välineet ovat reilusti herkempiä sekä kevyempiä, kuin tavallisessa heittokalastuksessa. Käytettävät jigit ovat yleensä 3-5cm kokoluokkaa ja jigipäiden painot pysyvät alle 10 grammassa. Erittäin miellyttävä jigikalastusmuoto, jossa pienemmätkin kalat tarjoavat hienoja hetkiä!

Dropshot jigaus

Tässäkin idea on hyvin pitkälti sama, kuin perinteisessä heittojigauksessa. Dropshot jigaus saattaa kuitenkin osoittautua hyvin usein heittojigausta tehokkaammaksi jigaustekniikaksi. Drop shot jigauksessa jigi kulkee käytettävän painon yläpuolella, jolloin myös hankalampiakin pohjia on helpompi kalastaa. Erityisesti passiivisen kalan kohdalla dropshot jigaus saattaa osoittautua yllätävän tehokkaaksikin tekniikaksi, sillä pohjalinjassa jigatessa sinun ei tarvitse kokoajan kelata siimaa kelalle, vaan voit tehdä pitkiäkin uittoja pohjassa käyttäen vavan kärkeä. Dropshot jigikalastukseen on myös tarjolla siihen tarkoitettuja vapoja, joissa on erityisen herkkä kärki. Dropshot jigauksessa tärkeimpiä tavoitekaloja on kuha, mutta toimii se myös erinomaisesti hauelle sekä ahvenelle.

Drop Shot jigaus on tehokas tyyli alku- ja loppukauden kylmän veden ahvenenkalastukseen. Tällä tavalla kalastettuna saadaan jigi irti pohjasta ja pidettyä sitä pitkiä aikoja paikallaan ja värisyteltyä mikä saattaa saada kalan iskemään vieheeseen tehokkaasti.

Drop Shottaus on myös tehokas tapa kalastaa kuhaa läpi vuoden koska kuha on ajoittain todella ronkeli ja tykkää napata rauhallisesti uitettuun jigiin.

Joonas Väntti – Ruthless Fishing

Vertikaalijigaus

Vertikaali eli pystyjigaus on jigausmuoto, joka on kovasti kasvattanut suosiotaan. Vertikaalijigaus poikkeaa hyvinkin paljon perinteisistä jigaustekniikoista sillä vertikaalijigauksessa viehettä ei heitätä vaan se lasketaan luodatun kalan näkökenttään. Vertikaalijigauksessa jigit poikkeavat myös siinä mielessä, että siinä käytetään niin sanottuja passiivisen- tai kuolleen uinnin v-pyrstöisiä jigejä. Meidän valikoimista löytyviä Orka Small Fishejä voit esimerkiksi käyttää vertikaalijigauksessa. Vertikaalijigaus ei myöskään välttämättä vaadi ankkurointia vaan pyritään olemaan kokoajan pienessä liikkeessä esimerkiksi keulasähkömoottoria avuksi käyttäen, jotta jigi saadaan pidettyä kalojen välittömässä läheisyydessä. Vertikaalijigaus on erittäin tehokas jigitekniikka erityisesti kuhalle sekä hauelle.

Täsmävertikaalijigaus

Idea on sama, kuin vertikaalijigauksessa, mutta täsmäjigauksessa kalastus tapahtuu välivedestä ja tavoitteena on suuret kalat. Täsmävertikaalijigauksessa pyritään löytämään suuret kalakaaret kaikuluotainelektroniikkaa hyödyksi käyttäen ja ison kalan löytyessä viehe lasketaan kalan näkökenttään houkutellen se iskemään eri uittotekniikoilla. Tässä kalastusmuodossa käytettävät jigit ovat huomattavasti suurempia sekä perinteisen jigipään sijaan on suositeltavampaa käyttää eri rigaustyylejä, jotta vieheen ottitehokkuus saadaan säilytettyä sekä vieheen uinti pysyisi tasapainoisena. Täsmävertikaalijigauksessa tavoitekaloina ovat pääosin suurhauet- sekä kuhat.

Tekstin kirjoitus: Jarno Kangas, somevaikuttaja / Blogikirjoittaja

Kuvat: Ruthless Fishing

Sitaatit: Joonas Väntti – Ruthless Fishing