Holy Diverilla siimat kireäksi taimenta ja kirjolohta kalastaessa!

Allekirjoittaneelle koskikalastus muodostui tutuksi kalastusmuodoksi viime vuonna Hartolan Tainionvirralla. Virtavesissä kalastamisen viehevälinein oli itselleni lähes tulkoon täysin utopinen aihealue ja oli mielenkiintoista oppia, kuinka suuri merkitys on esimerkiksi sillä, että osaat lukea koskea. Koskikalastus poikkeaa myös paljon perinteisestä heittokalastuksesta sillä esimerkiksi tekniikan kanssa joutuu pelaamaan todella paljon, että viehe saadaan uimaan juuri sieltä missä jalokalat mahdollisesti lymyävät. Kosket ovat hyvin usein myös todella matalia sekä kivikkoisia sekä pohjassa on myös paljon tulvien aikana kulkeutuneita puita sekä muita haittatekijöitä, kuten laajat kasvillisuudet. Koskikalastuksen myötä olen päässyt myös laajalti testaamaan Ruthless Fishingin vaappuja koskiolosuhteissa ja erityisesti Ruthless Holy Diver on osoittautunut erityisen tehokkaaksi vieheeksi taimenta sekä kirjolohta kalastaessa. Erityisesti luontaista pikkukalaa imitoivat Holy Diverit ovat olleet kova sana sekä väri PINK on ollut ehdoton ykkönen.

Kannattaa myös kokeilla tuunata vaappusi meidän valikoimastamme löytyvillä Orka Fish Roe mätipalloilla. Nämä parantavat vaappujen pyytävyyttä etenkin virtavesissä, joissa on taimenten lisäksi kirjolohta. Mätipallot toimivat iskupisteenä värikoukun tavoin sekä taimenen ruokavalioon kuuluu kirjolohen mäti niissä vesissä joissa nämä molemmat asustelevat. Räikeä väri ei myöskään jää kaloilta huomaamatta ja mätipallot tuovat pientä suojaa koukuille pohjakasvustoilta.

Nyt tästä Holy Diver vaapusta on saapunut Kevään 2023 uutuusvalikoimaamme pienempi 18mm versio. Nappaa vaaput verkkokaupastamme tai jälleenmyyjiltä ja tuunaa ne meidän Orka Fish Roe mätipalloilla. Sitten ei muuta, kuin kireitä siimoja!

Jake ja Joonas lähtivät Tainionvirralle kalastamaan taimenta Ruthless Holy Diver vaapuilla. Kurkkaa videolta mistä taimenet löytyivät näin viileiden kevätvesien aikaan.

Videolta selviää myös, että saiko kaatosade niskalenkin ukoista vai sinniteltiinkö loppuun asti. Videolta löydät myös yleistä tietoa koskikalastuksesta sekä säännöksiin liittyviä oleellisia tietoja. Videolla näytetään myös millaisilla välineillä jalokaloja kannattaa lähteä jallittamaan ja jokunen taimenkin videolle saattoi päätyä.

Millaisilla välineillä koskikalastamaan ja mistä kalat löytyvät?

Koskikalastuksessa toimii loistavasti esimerkiksi ahvenen tai kuhan kalastukseen tarkoitetut vavat. 10-30g suosituksella oleva kuhavapa rupeaa kuitenkin olemaan jo aika ylärajoilla pehmeäsuisia jalokaloja jallittaessa. Myös microluokan ahvenvavat ovat loistava valinta koskikalastukseen. Microvavoissa on todella herkkä kärki ja ne ovat yleensä extra fast toimisia, jonka vuoksi kaikista pienimmätkin ja kevyimmät vaaput sekä muut vieheet lentävät tarkasti ja pitkälle. Kelaksi soveltuu hyvin kevyt 1000-2000 luokan avokela. Siimat saavat olla melko ohuita, kun käytetään pieniä sekä kevyitä vieheitä. Monofiililla noin. 0.16 – 0.20mm sekä kuitusiimoilla noin. 0.08 – 0.13. Kuitusiimaa käytettäessä suositellaan käyttämään pitkää fluorocarbonperuketta sillä on kuitusiima on erittäin herkkä hankaukselle eikä kiviä tai muita pohjan teräviä esineitä oikeastaan pysty koskikalastaessa välttämään.

Koskikalastaessa kalojen löytäminen edellyttää sitä, että koskea osaa edes hieman lukea sekä tekniikat pitää olla hallussa mikäli viehe halutaan uittaa jonkun tietyn kiven takaa tai päästä uittamaan viehettä jossain pienessä sivuliussa. Kylmän veden aikaan taimenet sekä kirjolohet löytyvät pääasiassa tasaisilta alueilta, kuten suvannoista, nivoista ja loppuliuista. Heitto kannattaa kuitenkin aina kalastaa loppuun saakka vaikka viehe menisikin kovempaan virtaukseen. Jalokalat seuraavat hyvin usein viehettä myös virtaukseen saakka ja hyvin usein tärppi saattaakin tulla juuri nimenomaan virtauksen reunalta. Kesän helteillä tilanne kääntyy päinvastoin. Jalokalat pyrkivät lämpöisen veden aikaan löytämään mahdollisimman happirikasta vettä mikä tarkoittanee, että kalat hakeutuvat syvälle kosken kuohuihin. Nämä pitävät sisällään kaloille mieluisia monttuja sekä poteroita, joissa vesi on hapekkaampaa.

Yleisesti ottaen tehokkaimpia ottipaikkoja ovat kaikki montut. Kannattaa myös kuitenkin pitää aina silmät auki, jalokalat kertovat hyvin usein pintomisillaan olinpaikkansa. Huomiota kannattaa kiinnittää myös maamerkkeihin, jotka tarjoavat kalalle joko suojaa tai olinpaikan ravinnon vaanimiseen. Tälläisiä ovat isojen pintakivien taustat, kiviriutat, kovan virran lähettyvissä olevat peilit tai liut, isot pohjakivet sekä katkenneet puut, jotka roikkuvat joen yllä ovat yleensä olleet tehokkaita paikkoja. Mikäli huomaat kalan pintovan niin viehettä ei myöskään kuulu heittää suoraan “kalan päälle” vaan kalan lähettyville sen nähtäville.

Työkaluista ja apuvälineistä haavi lienee se tärkein. Taimen sekä kirjolohi ovat voimakkaita sekä liukkaita kaloja, jolloin kunnon otetta voi olla hankala saada. Myöskin kahluuhommissa haavi helpottaa kummasti. Mikäli kala, esimerkiksi taimen päästetään takaisin niin kannattaa siihen koskea mahdollisimman vähän paljain käsin sillä taimenen nahka on hyvin herkkää ja vahingoittuu helposti. Tällöin kalaa on myös helpompi käsitellä, kun se on haavissa ja kosketuksessa veteen. Kirjolohi lähtee hyvin usein mukaan ruoaksi, joten puukko sekä jonkin sortin pappi ovat myös tarpeelliset välineet. Ohuet ja pitkäkärkiset pihdit ovat myös tärkeä apuväline koukkujen irroituksessa kalojen leukaperistä.

Koskikalastuksen lomassa tavoitat kirjolohen sekä taimenen lisäksi myös muut kalalajit.

Koskelle lähdettäessä monella on tavoitekalana taimen sekä kirjolohi, mutta näiden lisäksi lähes varmoja koskisaaliita ovat myös hauki sekä ahven. Myös kuhaa tavataan isompien koskien loppuliu’uilta, joissa koski päättyy järveen tai mereen. Varsinkin keskikesän helteillä kuha saattaa nousta myös hieman ylemmäksi virtaa kohden vallaten ensimmäiset vastaantulevat syvät montut. Veden lämmetessä hauet ja ahvenet viihtyvät lähestulkoon kaikissa kosken hidasvirtaisissa alueissa tai suvannoissa. Näitä edellä mainittuja kaloja voi tavata jo runsaassa määrin loppukeväästä koskien loppuliuku alueilta, jonne esimerkiksi kuoreet nousevat järvestä heti, kun vedet ovat hiemankin lämmenneet. Näiden lisäksi koskilla voi iltahämärän saapuessa törmätä särkikaloihin kuuluvaan säynävään Virtavesissä säynävät viihtyvät usein hieman pienempivirtaisilla alueilla, joissa on paljon kasvustoa. Syönnillään ollessaan saattaa se napata hyvinkin ärhäkkäästi jopa kovavieheisiin sekä hyväkokoisen säynävän osuessa kohdalle tarjoaa se siimanpäässäkin mukavan vastuksen. Eteläisen-Suomen virtavesissä lymyää myös särkikaloihin kuuluva petokala, joka kantaa nimeä Toutain. Kyseinen kala on nopealiikkeinen ja vahva särkikala, jonka jotkut ovat jopa nimenneet särkikalojen kuninkaaksi. Tunnettuja ison toutaimen kalastuspaikkoja ovat esimerkiksi Siuronkoski sekä Kuokkalankoski. Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä on Harri eli Harjus. Istutustensa vuoksi Harjusta on mahdollista kalastaa lähes tulkoon koko maassa. Pohjoisemman-Suomen kalavesissä on jopa kohtalaiset luontaisetkin kannat, mutta muualla Harjuskanta on lähes tulkoon kokonaan istutettua. Tämä pitkulainen lohikala on oikein mainio vastus siimanpäässä ja varmimpia paikkoja mistä Harria lähteä etsimään ovat hidasvirtaiset kosket, virtavesien nivat, koskien niskat sekä virtapaikkojen lähellä olevat syvänteet.

Koskikalastaessa muista aina kalastusluvat sekä kalojen alamitat

On tärkeä muistaa, että lähestulkoon poikkeuksetta jokaiselle koskelle sekä virkistyskalastusjärvelle tarvitaan erillinen kalastuslupa. Eli kun lähdet kalastamaan koskelle tai esimerkiksi niin sanotulle “kirjolohilammelle” niin selvitä aina ennakkoon: Mistä luvat saa, kuinka kauan yhdellä luvalla saa kalastaa, kuinka monta kalaa yhdellä luvalla saa ottaa syötäväksi ja paljonko lupa maksaa. Tämän lisäksi erityisesti koskikohteissa on tärkeää noudattaa kosken sääntöjä sekä yleisiä-, että koskikohtaisia alamittoja. Onko koskella kahlauskieltoa, onko säännöissä mainittu, että ainoastaan väkäsettömällä koukulla kalastus on sallittua tai onko koskialueella kalastuskieltoalueita tai onko kalastus sallittua ainoastaan merkityillä paikoilla. Kannattaa olla myös tarkkana eri kalojen rauhoitusajoista. Tämän lisäksi on tärkeää tietää, että esimerkiksi taimen on leveyspiirin 64º00´N eteläpuolella kokonaan rauhoitettu. Rasvaeväleikatun eli istutetun taimenen alamitta on vähintään 50cm.

Jarno Kangas, somevaikuttaja / Blogikirjoittaja