You are currently viewing Ahvenen kalastus lokakuussa – Tehokkaat vinkit ja taktiikat

Ahvenen kalastus lokakuussa – Tehokkaat vinkit ja taktiikat

  • Artikkelin kategoria:Kalastus

Ahvenen kalastus lokakuussa – Tehokkaat vinkit ja taktiikat

Lokakuu on monille kalastajille yksi parhaista kuukausista ahvenen jigikalastukseen. Syksyn tullen veden lämpötila laskee ja ahvenet alkavat aktiivisesti tankata ravintoa valmistautuakseen talveen. Tämä tekee ahvenista erityisen nälkäisiä ja otollisia kalastettaviksi. Vaikka olosuhteet muuttuvat kesään verrattuna, lokakuu tarjoaa mahdollisuuden saada saaliiksi suuria, aktiivisia ahvenia, kunhan ymmärtää veden lämpötilan, valon ja sään vaikutukset. Tässä artikkelissa annamme sinulle parhaat vinkit ja taktiikat ahvenen jigikalastukseen lokakuussa.


Ahvenen herkkua ovat pikkukalat – Käytä tätä hyödyksesi jigiä valitessa

Alkusyksystä satunnaisia parveja saattaa vielä löytyä hieman matalammastakin vedestä, mutta pikkuhiljaa valtaosa ahvenista alkaa siirtymään selkävesille syöttikalan perään. Etenkin isommat “pannukarkeat” ahvenet lähtevät jo hyvissä ajoin ajamaan pientä kalaa syvemmille vesille. Isompaa ahventa kannattaa lähteä etsiskelemään kuudesta metristä syvempiin vesiin. Selkävesien läheisyydessä olevat pakat, pussinpohjat sekä tasaiset matalammat alueet saattavat myös tuottaa tulosta.

Ahven tosiaan tankkaa kohti talvea ja ajaa aktiivisesti pikkukalaparveja. Kannattaa siis kokeilla paljon erilaisia pikkukalaa imitoivia jigejä. Kuore- ja muikkupitoisissa vesissä kannattaa käyttää hieman matalaprofiilisempia jigejä, jotka värikartaltaan imitoivat edellä mainittuja kaloja. Mikäli vesistössä on paljon särkeä tai muita korkeaselkäisiä särkikaloja niin kannattaa kokeilla hieman korkeaprofiilisempia jigejä, lapiopyrstölliset ovat esimerkiksi oikein hyvä valinta. Ärsyvärejäkään ei pidä jättää kuitenkaan kokonaan huomioimatta, sillä nämä voivat herättää hyvinkin aktiivisesti ahventen huomion poikkeamalla muusta saalisparvesta. Myöskin jigin vatsapuolelle voi kokeilla esimerkiksi värjätä oranssia tai punaista, jolloin jigi saadaan imitoimaan mätiä kantavaa muikkua.

Ei myöskään kannata kaihtaa isompien jigien kokeilemista ahvenenkaan kanssa, isommalle ahvenelle kelpaa aivan hyvin vielä jopa 13 cm pituinenkin herkkujigi. Etenkin syöttikalaparven seasta jigatessa välillä tarvitaan jotain jolla erottua selkeästi luonnollisen kalan seasta. Näissä tilanteissa huomattavasti suurempi jigi voi tehdä suurenkin vaikutuksen. Samoin suurten ahvenparvien seasta saattaa välillä oikein isollakin jigillä saada houkuteltua isoimmat yksilöt perään ja koukun päähän.

Ruthless suosittelee syysvesille

Syöntiajat sekä kalan aktiivisuus voi vaihtua todella nopeasti

Alkusyksystä aikaiset aamut sekä auringonlaskun säestämät illat voivat osoittautua otollisiksi hetkiksi jigikalastaa ahventa. Syöttikala on erittäin aktiivista aamuisin sekä iltaisin, joka aktivoittaa myös saalistavaa kalaa. Päivät alkavat lyhenemään kuitenkin hyvin nopeasti mitä pidemmälle Lokakuuta siirrytään, jolloin otollisimpia aikoja ovat valoisat kellonajat.

Sään vaihtelut vaikuttavat merkittävästi ahvenen käyttäytymiseen. Kosteat, matalapaineen päivät voivat lisätä ahvenen aktiivisuutta, kun taas kirkas, korkeapaineinen sää saattaa tehdä kalastuksesta haasteellisempaa. Tuulen vaikutus on myös tärkeä: lievä tuuli voi luoda veden pinnalle aallokkoa, joka rohkaisee ahvenia nousemaan lähemmäs pintaa ja saalista. Tuulisina päivinä ahvenet voivat kerääntyä esimerkiksi tuulen alapuolelle, minne aallokko kuljettaa ravintoa.

Vähäisempi valonmäärä peilautuu myös ahventen käytösteen ja erityisesti Lokakuun loppupäässä ahvenet voivat ajautua hyvinkin valikoiviksi. Ahvenen syöntihalut ovat yleensä parhaimmillaan 8 – 12 asteisessa vedessä. Mitä enemmän vesi rupeaa viilenemään niin sitä enemmän myös ahven alkaa passivoitumaan syöntiaikojen ulkopuolella. On siis hyvin tärkeää tiedostaa, että milloin ja mihin kannattaa suunnata kalaan.

Rauhallista uittoa ja dropshottia

Kun ahven on syönnillään niin sen kyllä todellakin huomaa, mutta syysvesillä vastaan asettuu hyvin usein tilanteita jossa tuntuu että kerta kaikkiaan mikään ei tunnu toimivan. Monella käsialauitto sekä kelauitto tulevat osittain selkärangasta ja tekniikka on hyvin usein aktiiviselle kalalle suunnattua. Moni käyttää samoja painoja, kuin kesällä ja kärsivällisyys meinaa pettää kalojen ollessa passiivisia.

Kala passivoituu, joten passivoidu kalan mukana

Pienennä jigipään painoa, hidasta uittoa, tarjoa passiivisemman uinnin jigejä sekä kokeile esimerkiksi dropshot-tekniikkaa. Ahven tosiaan passivoituu syönti-ikkunoiden ulkopuolella paikoittain hyvin voimakkaastikin ja tällöin on tärkeintä muistaa rauhallisuus. Laita esimerkiksi kesken heiton vaimolle viestiä, jotta jigi saa hetken köllötellä pohjassa mietteliään ahvenen näkökentässä, kevennä jigipään painoa, jotta laiskat ahvenet pysyvät vieheen perässä sekä suosi enemmän vapauittoa ja rauhallista kelausta.


Jarno Kangas

Kalastusaiheisen sisällön sisällöntuottaja / Blogikirjoittaja

Fishing Guide Student